Hunajamarja on pohjoisen oloihin sopiva, maukas ja sitkeä supermarja, joka on tunnettu pitkään ”ikuisen nuoruuden marjana” Japanissa. Tieteelliset tutkimukset marjan sisältämistä terveysvaikutuksista ovat vielä varhaisessa vaiheessa, mutta alustavat tulokset ovat lupaavia:
- Hunajamarja on erittäin polyfenolipitoinen marja, usein samalla tasolla tai korkeampi kuin monet muut marjat.
- Sen antosyaanipitoisuus voi olla selvästi suurempi kuin mustikassa tai vadelmassa.
- C-vitamiinia on usein enemmän kuin mustikassa ja vadelmassa, mutta mustaherukka voi edelleen olla tätäkin rikkaampi C-vitamiinin lähde.
- Hunajamarja sisältää myös pieniä määriä A-, E- ja B-vitamiineja
Polyfenolit ja antosyaanit eivät kuitenkaan ole samoja yhdisteitä eri marjoissa, ja siksi erilaisten marjojen syönti täydentää toisiaan.
Hunajamarjan ravintoarvot
Luvut ovat keskimääräisiä tutkimusarvoja ja voivat vaihdella paljon lajikkeen ja kasvuolosuhteiden mukaan.
| Ravintoaine | Määrä (keskiarvo/vaihteluväli) | Vertailu |
| Polyfenolit (yhteensä) | 600 – 1300 mg | Jopa 2–3 kertaa enemmän kuin pensasmustikassa. |
| Antosyaanit | 250 – 1100 mg | Pitoisuus on poikkeuksellisen korkea, jopa 1300 mg tietyissä lajikkeissa. |
| C-vitamiini | 30 – 186 mg | Keskiarvo n. 60 mg, mikä on enemmän kuin appelsiinissa 53 mg. |
| A-vitamiini | ~130 µg | (Retinolivastineena) |
| E-vitamiini | 1.1 – 2.2 mg | Soluja suojaava antioksidantti. |
| B-vitamiinit | Pieniä määriä | Erityisesti folaattia (B9) ja B2-vitamiinia. |
Mitä Polyfenolit ovat?
Polyfenolit on suuri yhdisteiden ryhmä (yli 8000 tunnistettua).
Marjoissa niitä on useita eri alaryhmiä, esimerkiksi:
- Antosyaanit – antavat sinisen, violetin ja punaisen värin
- Flavonolit – esim. kversetiini
- Fenolihapot – esim. klorogeenihappo
- Ellagitanniinit – erityisesti vadelmassa ja karhunvatukassa
- Proantosyanidiinit – mm. mustaherukassa
Eli kun tutkimuksessa puhutaan “polyfenolien kokonaismäärästä”, se on useiden eri yhdisteiden summa, ei yksi aine.
Antosyaanit hunajamarjassa
Antosyaanit ovat polyfenolien alaryhmä, joita esiintyy monissa tummissa marjoissa.
Tutkimusten mukaan hunajamarjan tärkein antosyaani on usein:
cyanidin-3-glukosidi (C3G)
Joissakin tutkimuksissa sen osuus voi olla jopa 80–90 % marjan antosyaaneista.
Eri marjoissa antosyaanikoostumus on erilainen:
| Marja | Tyypillisiä antosyaaneja |
|---|---|
| Metsämustikka | delphinidin, cyanidin, malvidin |
| Pensasmustikka | malvidin |
| Mustaherukka | delphinidin ja cyanidin |
| Hunajamarja | cyanidin-3-glukosidi |
| Vadelma | vähemmän antosyaaneja |
Vitamiinit hunajamarjassa
Hunajamarjassa on useita vitamiineja, joista merkittävin on usein C-vitamiini.
- C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
- C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta
Vitamiinien määrä marjoissa voi kuitenkin vaihdella huomattavasti lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen.
Hunajamarja osana monipuolista ruokavaliota
Ravitsemustutkimuksissa marjoja tarkastellaan usein osana monipuolista ruokavaliota. Eri marjat sisältävät erilaisia polyfenoleja, vitamiineja ja kuituja, joten niiden ravintosisältö täydentää toisiaan.
Hunajamarja on yksi mielenkiintoinen ja maukas lisä pohjoisen marjojen joukkoon!
Lähteet
Journal of Food Composition and Analysis (2020/2024): Tutkimus ”Nutritional composition and health-promoting properties of Haskap berries” vahvistaa polyfenolien ja antosyaanien poikkeuksellisen korkeat tasot verrattuna muihin puutarhamarjoihin.
Dalhousie University (Kanada) / Prof. Vasantha Rupasinghe: Kanadalainen huippututkimus on osoittanut, että haskap-marjan antosyaaneista jopa 80–90 % on syanidiini-3-glukosidia (C3G), jolla on todettu olevan voimakkaita tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia.
MDPI – Molecules / Horticulturae (2023): Tieteelliset artikkelit lajikkeiden välisistä eroista vahvistavat, että haskapin C-vitamiinipitoisuus voi ylittää 100 mg rajan helposti optimiolosuhteissa.
Healthline & Agriculture and Agri-Food Canada: Yleiskatsaukset marjan ravintoarvoista suhteessa perinteisiin marjoihin.
